maanantai 11. maaliskuuta 2013

tapahtui Louvressa

Viime lokakuussa Pariisin reissulla käytiin tottakai tutustumassa Louvren valtaisaan taidekokoelmaan. Minään yllätyksenä ei tullut se seikka, että museo oli val-ta-va, joten kaikkea ei yhden päivän aikana kannata ottaa tehtäväkseen nähdä. Mutta monilla museovierailla kyllä näytti sellainen tehtävä olla meneillään, ainakin sen perusteella millä tahdilla jengi kiersi taululta tai patsaalta toiselle. Mulle jäi sellainen kuva, että moni oli "suorittamassa" museota läpi, ja extrabonuksia ilmeisesti tuli siitä, kuinka monta kuvaa sai vastaantulleista taideteoksista räpsittyä. Oikeasti, välillä tuntui siltä, että ihmiset katselivat Louvressa ympärilleen pelkästään kameran etsimen kautta. Ja herranjestas oisittepa nähneet, mikä kuhina ja kameroiden repertuaari oli Mona Lisan luona! 

Tottakai mullakin oli asiaankuuluvasti kamera kaulassa roikkumassa, mutta aika äkkiä sitä hoksasi, että eihän näissä museoesineiden päättömässä kuvailussa ole mitään järkeä. Ensinnäkään kuvat eivät anna niille taiteen mestariteoksille minkäännäköistä oikeutta, ja toisekseen ainakaan mua ei välttämättä reissun jälkeen edes kiinnosta katsoa sataa museokuvaa miljoonasta eri kuvakulmasta. Olen sitä mieltä, että ne pitää kokea siellä paikanpäällä ja oikeasti mennä ajatuksen kanssa katsomaan niitä teoksia, jotka itseä kiinnostaa. Tarkoituksena ei suinkaan ole vetää vauhdilla koko kokoelmaa läpi sillä periaatteella, että ihan sama mitä vastaan tulee. 

Kuvia läpikäydessäni huomasinkin, että muistikortille oli tarttunut enemmän sellaisia ruutuja, joita ei ehkä ollut "tarkoitettu katsottavaksi" niinkuin esillepantuja taideteoksia. Kuten ikkunan alle kokoontunut koululaisryhmä, mallista maalaava aasialaistäti, muovikelmuihin verhotut patsaat (kenties Abu Dhabin Louvreen lähdössä?) ja taidetta  lähes pakonomaisesti kuvaavat turistit. 

Olettekos muuten kuulleet Stendahlin syndroomasta? Oireisiin kuuluu muun muassa sydämentykytykset, pahoinvointi ja sekavuus, ja epävirallisen diagnoosin mukaan se siis aiheutuu voimakkaasta taide-elämyksestä ja taiteesta hurmioitumisesta. Että yliannostus on vaarallista, oli kyseessä sitten aihe tai aine mikä tahansa! Se kannattaa Louvressakin pitää mielessä.. :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti